Tänään on ollut kiire päivä, töitten jälkeen suunnittelin peseväni pyykkejä ja jo vähän katsoa tavaraa matkaa varten, mutta olihan mun käytettävä koirat kummiskin lenkillä, isoja koiria kun on niin ne tarttee paljon liikuntaa. Saikin Ursulalta ja Hectorilta viestiä ja sovittiin, että käydään metsälenkillä. Meillä on mennyt hienosti lenkit, koirat kiltisti vapaana..häiritsemättä ketään ( tarkoitan toisia ihmisiä, koiria tai metsäneläimiä ), mutta nyt... ei sit kaikki mennytkään hyvin. Me lähdettiin vasta ilta kahdeksan jälkeen ja suunniteltiin, että tästä nyt tulee joku semmoinen 6- 8 km lenkki ja se kuulosti ihan hyvältä, mutta siitä tulikin vähän pidempi...noin puolisen tuntia sitten tulimme vasta kotiin.

No..Napsu otti hajun ja aloitti ajon, en tiedä oliko siellä kettu, supi vai mikä ja Jallu, Henkka, Hector, Mona ja Roosa lähtivät kans.. hetken huudeltuamme Mona ja Roosa palasi ja myös Hector ja muut meni menojaan..tiesin, että ne oli jo kaukana, koska mitään ei kuulunut. Napsusta tämä oli jo tiedossa sillä on vahva paimennus vietti se ajaa mullikat laumaksi ja myös porot, mutta että vielä metsäkoirankin taipumuksia..

No mullahan iski paniikki, että missä ne on ?,  nehän juoksee ties minne, niillä jokaisella on kummiskin hyvä kunto meidän pitkien lenkkien / pyörälenkkien ansiosta. Hälyytin mieheni Petterin ajamaan mönkkärillä metsäteille, koska kaikki ketkä tuntee meidän valkoiset niin tietää niiden suhtautumisen mönkkäreihin, crossipyöriin, yms..siis ne on ihan hulluja niiden perään, mutta sekään ei auttanut tällä kertaa.

Kyllä siellä pimeässä metsässä hetki jos toinenkin vierähti ja oli jo todella pimeetä kun vihdoin Jalo löytyi ja hetken päästä auton valokeilaan osui Henkka ja Napsu ei missään...mie olin jo tosi huolissaan, mutta sieltä se sitten tuli..mun pikku Napsu " ajokoira ".

Onneksi loppujen lopuksi kaikki meni hyvin ja koirat löytyi.

Norjanharmaat "hirvikoirat "